Eduskuntavaalit 2015

Kuka Rovaniemeltä eduskuntaan? He ovat ehdolla.
 ***

Heli Viiri: Bioenergia tuo lisää töitä

18.02.2015 07:30

Metsiin ja bioenergiaan liittyvät asiat ovat tutkijana ja professorina työskenneelle Heli Viirille tuttuja.

Rovaniemeläinen Heli Viiri, 45, valittiin Lapin vaalipiirin kansanedustajaehdokkaaksi ehkä hieman yllättäen.

Toistaiseksi suurelle yleisölle tuntematon ehdokas on aiheuttanut liikehdintää, sillä kentällä puhutaan mustasta hevosesta, joka järisyttää ennakkoasetelmia.

Pelkkä listan täytteenä oleminen ei ole Viirin tavoitteena.

– Ajattelen, että kun verkot laitetaan veteen, tyhjää ei pyydetä, hän sanoo.

JOENSUUN yliopistosta metsänhoitajaksi ja maa- ja metsätieteiden tohtoriksi valmistunut Viiri tuntee metsiin ja bioenergiaan liittyvät asiat perusteellisesti.

Hän on opettanut kaksi vuosikymmentä yliopistossa, toiminut professorina ja Metsäntutkimuslaitoksen tutkijana.

Ylitorniolta kotoisin oleva Viiri palasi toissa vuonna pohjoiseen Lapin Metsäkeskuksen johtajaksi. Hän vei organisaatiomuutoksen loppuun ja jäi Metsäkeskuksen historiaan Lapin viimeisenä johtajana.

– Oli odotettavissa, että Lappi, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa yhdistetään. Sain maksaa itselleni lopputilin ja lomakorvaukset. Olin määräaikainen ja kaikki määräaikaiset laitettiin pihalle, Viiri kertoo.

– Minulla oli kuitenkin virka Metsäntutkimuslaitoksella, joten palasin Luonnonvarakeskukseen. Teen töitä tutkijana ja tiimiesimiehenä Rovaniemellä, hän jatkaa.

OPISKELIJAPOLITIIKKA ja aatteen palo vetivät aikanaan Viirin mukanaan niin ylioppilaskunnan edustajistoon kuin yliopiston ja keskustaopiskelijoiden hallituksiin.

– Kun vuonna 1994 aloin tehdä väitöskirjaa, oli pakko vähentää luottamustoimia. Valmistuin lama-aikana ja työttömyysprosentti oli Joensuussa yli 20, Viiri sanoo.

Vaikka Viiri on vielä outo nimi monille lappilaisvaikuttajille, hänen keskustataustansa alkaa Ylitornion Vesaisista ja kiertää NKL:n ja KOL:n kautta ”ukkopuolueeseen” ja nyt myös Lapin naisjärjestöön.

– Lasten syntymisten jälkeen olemme muuttaneet joko oman tai mieheni työn vuoksi paikkakunnalta toiselle. Joensuusta muutto pohjoiseen ei ollut helppo, sillä olin saanut vastuullisia luottamustehtäviä ja kaikki toiminta piti jättää, Viiri pohtii.

Hän on suorittanut työn ohella MBA-tutkinnon, joten energiaa tuntuu riittävän. Siitäkin huolimatta, että hän on käytännössä kahden teini-ikäisen yksinhuoltaja, sillä puoliso on kansainvälisissä tehtävissä ulkomailla.

KESKUSTA on nostanut omaishoidontuen yhdeksi vaaliteemakseen. Se on myös Viirille tärkeää.

Tuki pitäisi hänen mielestään siirtää Kelan maksettavaksi.

– On peruskeskustalainen arvo, että lähiomaisen hoitamisesta maksetaan sama korvaus eri puolilla Suomea. Kun Joensuu otti vastatakseen Kontiolahden sote-asiat, siellä jouduttiin irtisanomaan kesken vuotta kaikkien omaishoitajien sopimukset. Kriteerit muuttuivat ja kaikki eivät enää saaneetkaan tukea.

Viiri korostaa, että laitoshoidon purkaminen edellyttää omaishoidon ja kotihoidon kehittämistä. Millään muulla tavoin Suomi ei kykene vastaamaan ikäihmisten palvelutarpeeseen.

TUULIVOIMAN liialliseen tukemiseen Viiri suhtautuu kielteisesti. Bioenergian hyödyntäminen on hänen lempilapsensa.

– Jos edes osa tuulivoimatuesta olisi laitettu metsähakkeen tukemiseen, meillä olisi tuhansia työpaikkoja erityisesti maakunnissa. Keskustan johdolla tähän on saatava suunnanmuutos, hän sanoo.

Viirin mielestä keskustan on hallitusvastuussa nostettava Suomen energiaomavaraisuutta.

Omavaraisuus ei Heli Viirin mukaan ei ole kiinnostanut ketään, kun keskusta ei ole ollut hallituksessa.

– Eihän tällainen peli vetele, että 100 prosenttia maakaasusta ja yli 90 prosenttia öljytuotteista tulee Venäjältä. Kukaan ei ole ajatellut, mitä maakunnissa tuotetaan ja mikä meidän vaihtotase on.

Lapin elinkeinoja Viiri kehittäisi niin, että matkailun ohella myös metsätalous ja kaivokset työllistäisivät alueen asukkaita.

– Toki Ely-keskukset tarvitsevat kaivosten valvontaan lisää voimavaroja.

– Omavalvonnan lisääminen ei tuota ympäristön kannalta riittävän hyviä ratkaisuja. Talvivaara on tästä varoittava esimerkki, hän sanoo.

Maarit Simoska

Suomenmaa

 

 

Liisa Ansala haluaa toimia koko Lapin puolesta

14.02.2015 08:00

– En voisi kuvitellakaan, etten olisi mukana politiikassa tai järjestötoiminnassa, Liisa Ansala toteaa. Kuva: Jaakko Posti

Paavo Väyrysen paluu Lapin politiikkaan tuo väriä, ja Väyrynen 10 000 äänellään auttaa muita keskustan ehdokkaita läpimenossa, rovaniemeläinen Liisa Ansala arvioi.

– Keskusta on tällä hetkellä nosteessa, joten vaalityötä on huomattavasti helpompaa tehdä kuin neljä vuotta sitten, hän miettii.

Liisa Ansala, 29, on tulevissa eduskuntavaaleissa tosissaan.

Rovaniemen Muurolasta kotoisin oleva Ansala haluaa koko maakunnan edustajaksi.

– Toki Rovaniemi on minulle tärkeää aluetta. Viime eduskuntavaaleissa sain yli 90 prosenttia äänistä Rovaniemeltä, ja sen äänipotin toivoisin yhä säilyvän, mutta tarvitsen kannatusta myös muualta.

Neljä vuotta sitten Liisa Ansala sai vajaat 1 900 ääntä. Tuolloin sijoitus keskustan listalla oli 9.

ROVANIEMEN valtuuston varapuheenjohtaja, keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtaja ja kirkkovaltuutettu on tullut tunnetuksi myös valtakunnan politiikassa. Hän sai runsaasti julkisuutta muun muassa keskustan varapuheenjohtajavaalissa viime kesänä.

Kansainvälisempiä tuulahduksia toimintaan on tullut Euroopan Neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin jäsenyyden kautta.

Kaiken toiminnan tavoitteena on ollut paitsi parantaa maailmaa myös kartuttaa kokemusta ja tietämystä mahdollista kansanedustajuutta varten.

– Olen pienestä pitäen ollut utelias ottamaan selvää asioista. Pidän osallistumista itsestään selvyytenä. En voisi kuvitellakaan, etten olisi mukana politiikassa tai järjestötoiminnassa.

Liisa Ansalan ura kunnallispolitiikassa alkoi jo vuonna 2005.

EDUSKUNTA on Liisa Ansalan mielestä paras paikka vaikuttaa Lapin ja koko valtakunnan asioihin.

– Siellä tehdään kaikki meitä koskevat merkittävät päätökset eli lainsäädäntö ohjaa niitä reunaehtoja, joiden mukaan maakunnissa ja kunnissa päätetään asukkaita koskevista asioista.

Hän korostaa, että jokaisen pitäisi kokea olevansa osa yhteiskuntaa, ja asuinpaikkansa mukaisesti osa Lappia tai Rovaniemeä.

– Jokaisella pitäisi olla mielekästä tekemistä, töitä. Jokainen, joka haluaa tehdä töitä, hänellä pitäisi olla siihen mahdollisuus – myös omassa kotimaakunnassaan.

Ansalan mielestä kysymys on laajasti hyvinvointipolitiikasta.

KASVATUSTIETEIDEN jatko-opiskelijana ja ylioppilaskunnan osakeyhtiöiden toimitusjohtajana Liisa Ansala on erityisen huolestunut suomalaisesta koulutuspolitiikasta.

– Koulutuspaikkojen leikkaukset ja määrärahat ovat valtakunnallisia ratkaisuja. Keskustan pitäisi ottaa vahva ote sivistyspolitiikkaan, sillä se johdetaan valtiollisesti.

– Esimerkiksi toisella asteelle lähiopetustuntien vähentäminen heijastuu nuorten ammattitaitoon, eivätkä työantajat ole kiinnostuneita opettamaan vastavalmistuneille niitä valmiuksia, mitä aiemmin sisältyi opetukseen.

Liisa Ansalaa mietityttää myös se, että lukio- ja ammattikoulutuksen järjestämislupien keskittämispolitiikka uhkaavat romuttaa koko maata kattavan toisen asteen koulutusverkon.

OSALLISTUMINEN on Liisa Ansalalle keskeinen osa elämää.

Tuore aviopuoliso tukee poliitikkovaimoaan muun muassa suunnittelemalla vaalimateriaalia.

Yhteistä aikaakin jää.

Maarit Simoska

*Liisa Ansalan haastattelu on julkaistu 13.2. ilmestyneessä Suomenmaassa

 

 

Merja Mäntyniemi: Politiikassa

ei yllätä enää mikään

03.02.2015 08:55

–  Uutta ei synny, jos vaikeistakin asioista ei keskustella, sanoo Merja Mäntyniemi.

Elämänmuutos teki Merja Mäntyniemestä lappilaisen viitisen vuotta sitten. Nuoruuden haave akateemisesta opiskelupaikasta toteutui Lapin yliopistossa matkailututkimuksen parissa.

Kun perheen nuorisokin löysi omat opinahjonsa Rovaniemeltä, ratkaisu tuntui kaikkien kannalta hyvältä.

– Lapin ihmiset eivät ole hiljaisia, joten tällainen puhelias karjalainen sopeutuu hyvin joukkoon, Mäntyniemi naurahtaa.

Hän asettui tuoreena rovaniemeläisenä kuntavaaleissa ehdokkaaksi syksyllä 2012. Suurelle yleisölle tuntematon ehdokas keräsi keskustan listalla seitsemänneksi eniten ääniä ja jätti taakseen joukon vahvoja vaikuttajia.

– Olen ollut politiikassa niin kauan mukana, että mikään ei enää yllätä. Oletan, että he, jotka minua äänestivät, olen heidät kaikki kätellyt, Mäntyniemi pohtii.

VALTAKUNNAN tasolla Mäntyniemi peräänkuuluttaa poliittista rohkeutta silloin, kun on päätöksenteon aika.

Nykyhallitukselta puuttuu hänen mukaansa johtajuus ja rohkeus, mikä on näkynyt erityisesti sote-uudistuksessa. Puheet eivät ole muuttuneet päätöksiksi.

Mäntyniemi on seurannut tilannetta aitiopaikalta, sillä hän on Lapin sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja.

– Tässä on hieman sellainen tilanne, että hallitus on rakentamassa asuntomessualueelle hienoa taloa miettimättä, kuka siihen muuttaa asumaan.

– Me taas täällä maakunnassa joudumme kuitenkin harkitsemaan, mitä käyttäjät tarvitsevat ja vasta sitten rakentamaan niitä seiniä ja byrokratiaa, hän sanoo.

Perustuslakivaliokunta joutuu Mäntyniemen mukaan miettimään, toteutuuko kunnallinen itsemääräämisoikeus vai onko potilaan oikeus palveluihin tärkeämpi arvo.

MONIA sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä lakeja pitäisi Mäntyniemen mukaan arvioida uudelleen, sillä yhteiskunta on muuttunut nopeasti.

– Sopivatko ohjeet ja lait enää nykyaikaan? Palvelevatko ne ihmisten tarpeita, Mäntyniemi kysyy.

Eduskunnan täytyisi hänen mielestään säätää sellaisia lakeja, jotka tuovat ihmisille sen turvan, jota he tarvitsevat.

Erityisesti Mäntyniemi haluaa puhua niiden ihmisten puolesta, joilla puolestapuhujaa ei ole. Hän korostaa, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus on yhä tärkeää.

Siksi Mäntyniemi eduskuntaan haluaakin. Hän haluaa muuttaa maailmaa ja tuoda pohjoisen asioita kansanedustajien tietoisuuteen.

– Eduskunnassa täytyy olla edustajia, jotka sanovat, että tämä ei toimi pitkien etäisyyksien Lapissa. Täytyy olla ihmisiä, jotka tietävät, mitä ensihoito tarkoittaa täällä ja mitä se tarkoittaa Espoossa. Kysymys on kuitenkin asukkaiden lähipalveluista, Mäntyniemi korostaa.

SOTE-ASIOIDEN lisäksi Mäntyniemi aikoo nostaa vaaliteemaksi myös keski-ikäisten naisten jaksamisen työelämässä. Jatkuvat yt- ja irtisanomisuutiset uuvuttavat työntekijöitä.

SAK:n jäsenenä Mäntyniemi heittää haastetta myös ay-liikkeelle. Olisiko esimerkiksi jossakin vara joustaa työpaikkojen säilyttämiseksi Suomessa?

– Omassa työpaikassani Finnairilla alensimme palkkoja, jotta työpaikat säilyisivät. Uutta ei synny, jos vaikeistakin asioista ei keskustella.

Keski-ikäisenä naisena Mäntyniemi sanoo joutuneensa samaan tilanteeseen kuin moni muukin ikäisensä. Ikääntyvät ja sairastavat vanhemmat tarvitsevat apua, mutta työelämästä on vaikea irrottautua.

– Olisiko tässä myös joustojen paikka? Kuinka paljon yhteiskunta säästäisi, jos aikuiset lapset voisivat tehdä lyhennettyä työviikkoa ja huolehtia eri paikkakunnalla asuvista vanhemmistaan, Mäntyniemi kysyy.

Hallitus on rakentamassa asuntomessualueelle hienoa taloa miettimättä, kuka siihen muuttaa asumaan.

MÄNTYNIEMEN mielestä jokin menee pieleen, jos omaishoitaja saa ympärivuorokautisesta läheisensä hoidosta vähemmän yhteiskunnallista tukea kuin kotona asuva ja tietokoneella istuva nuori.

– Kysymys on valinnoista, joita puolueet tekevät. Minulla on jo sanottu, että joitakin asioita ei ehkä kannata nostaa esille vaaleissa, sillä niistä ei tule ääniä.

– Mutta eihän asioita niin hoideta, että vaietaan. Jos politiikan suuntaa ei muuteta, hyvätuloiset pärjäävät kyllä, mutta kuka huolehtii kaikista muista.

Mäntyniemi näkee kansanedustajan työn palveluammattina.

– Kysehän on maakunnan ja äänestäjien palvelemisesta. Verkostot ja kontaktit pääkaupunkiseudulla ovat edellisen elämäni ansiosta kunnossa, hän toteaa.

Maarit Simoska

Suomenmaa

Lapista nimettiin kahdeksan ehdokasta

Suomenmaa 20.10.2014 10:16

Merja Mäntyniemi (vas.), Heli Viiri, Markus Lohi ja Liisa Ansala nimettiin Rovaniemeltä keskustan kansanedustajaehdokkaiksi.

Lapin piirikokous keräsi Rovaniemelle reilut sata osallistujaa ja syykin hyvään yleisömenestykseen oli selvä: järjestöväki pääsi äänestämään kansanedustajaehdokkaista.

Maakunnan ehdokkaat asetettiin yksimielisesti, mutta Rovaniemeltä tulijoita olisi ollut enemmän kuin listalle voitiin asettaa.

Piirikokous nimesi aluksi maakunnan suostumuksensa antaneet eduskuntavaaliehdokkaiksi.

Lehtori Timo Kurula Kittilästä, kansanedustaja Eeva-Maria Maijala Savukoskelta, liikunta- ja nuorisotoimenjohtaja Petteri Salmijärvi Sallasta sekä toimitusjohtaja, ex-kansanedustaja Janne Seurujärvi Inarista saivat automaattisesti ehdokaspaikan, sillä Lapin piirin tapana on ollut nimetä puolet ehdokkaista maakunnasta ja puolet Rovaniemen seudulta.

 

ROVANIEMEN osalta valinta oli visaisempi. Ehdokkaiden puheenvuorojen perusteella kokousväki joutui äänestämään kuuden erinomaisen ehdokkaan välillä.

Kun suostumuksensa antaneita oli kuusi, mutta paikkoja vain neljä, äänestysmenettelyksi sovittiin, että jokainen kirjoittaa lappuunsa neljän ehdokkaan nimen.

Samalla sovittiin, että piirikokous valitsee ehdokkaaksi kaksi eniten ääniä saanutta naista.

Eniten ääniä sai kansanedustaja, piirin puheenjohtaja Markus Lohi. Seuraavaksi eniten ääniä saivat Lapin metsäkeskuksen johtaja Heli Viiri, toimitusjohtaja Liisa Ansala ja lentoemäntä Merja Mäntyniemi.

Äänestyksessä vähiten ääniä saivat maanviljelijä Ari Ruotsalainen ja fysioterapeutti Rauno Rantaniemi, joten he putosivat ehdokaslistalta.

 

LAPISTA asetetaan yhteensä 14 ehdokasta, joista kuusi on Peräpohjolan piirijärjestön alueelta ja kahdeksan Lapin piiristä.

Peräpohjolan piiri nimesi lauantaina viisi ehdokasta, mutta etsii yhä yhtä naista ehdokkaaksi.

Keskusta tavoittelee Lapissa yhtä lisäpaikkaa eduskuntaan. Nykyisessä eduskunnassa keskustalla on kolme lappilaista edustajaa.

***

Keskustalla on Lapista edustava ehdokasjoukko:

Liisa Ansala, toimitusjohtaja, KM, Rovaniemi, 29v.
Katri Kulmuni, YTK, opiskelija, Tornio, 27v.
Timo Kurula, FM, lehtori, Kittilä, 48v.
Mikko Kärnä, kunnanjohtaja, upseeri, kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen yo, Enontekiö, 34v.
Markus Lohi, OTK, kansanedustaja, Rovaniemi, 42v.
Eeva-Maria Maijala, kansanedustaja, agrologi, Savukoski, 46v.
Sauli Martimo, yrittäjä, Simo, 52v.
Anni Miettunen, aikuiskoulutusjohtaja, Kemi, 50v.
Merja Mäntyniemi, lentoemäntä, Rovaniemi, 53v.
Simo Rundgren, kansanedustaja, Kolari, 61v.
Petteri Salmijärvi, liikunta- ja nuorisotoimenjohtaja, Salla, 39v.
Janne Seurujärvi, elinkeinojohtaja, Inari, 39v.
Heli Viiri, metsänhoitaja, maa-ja metsätietieteiden tohtori, Rovaniemi, 45v.
Paavo Väyrynen, VTT, yrittäjä, MEP, Keminmaa, 68v.

Jaa tämä ystävillesi: Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestEmail this to someone